Muovailin viime jouluna ensimmäiset tontut darvi-massasta. Äiti on vastaavia tehnyt lapsuudessamme ja parasta joulussa oli, kun sai kaivaa tontut ja järjestää ne suoraan riviin keittiön puolipanelin päälle. Saunassa tonttu oli ympäri vuoden - taitaa olla vieläkin.
Laskinpa tontut huvikseni. Nyt saldo on 83. Useimmat partanaamoista ei kestä kovin läheistä tarkastelua, mutta homma on todella terapeuttista. Pääasia on, että kahta samanlaista ei löydy.
Tässä uusimpia vasta kasvot puuteroituina.
Minulla oli ajatuksissa käydä varastamassa lähimetsästä joku pieni kuusi, sellainen lapsenmittainen. Mies ilmoittikin yllättäen, että oli käynyt kuusikaupoilla. Oli kuulemma kysynyt myyjältä että: "Mikä on teidän rumin kuusi? Otan sen!" En vielä tähän hetkeen mennessä ole ymmärtänyt, miksi näin. Mutta meillä on nyt siis ruma kuusi.
Parhaamme teimme koristelujen kanssa, mutta eihän tuota mikään tunnu pelastavan. Kaikki koristeet olivat tietenkin aluksi yhdessä oksassa, mutta äiti fiksaili lasten tekoset jälkeenpäin.
Reppanan oksat sojottaa miten sattuu. No, tuo sopii meille ihan hyvin, koska ei tämä elämä muutenkaan niin täydellistä ole. Hävetköön nurkassa... :)
Tein tänään viimeiset jouluostokset. Autuas olotila!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti