maanantai 31. joulukuuta 2012

Uuden vuoden kynnyksellä

En oikein jaksaisi enää näitä pyhiä. Tykkään, että arki soljuu tuttuun tahtiin ilman erityisiä päiviä. Esimerkiksi kesän parasta aikaa on mielestäni elokuun puoliväli, kun suurimmalta osalta lomat loppuvat. Silloin ihmiset palaa normaaleiksi, tekevät muutakin kuin makaavat. Makaan itsekin mieluusti auringossa, hetken, mutta se tekee ihmisen jotenkin apaattiseksi ja väsyneeksi. Siksi vältän sitä.

Vapaapäivissä ei sinänsä ole mitään vikaa. Olisi vain mukava tietää samalta istumalta, mitä viikonpäivää eletään.

Jouluaattona ulkoilimme ja lämmitimme pihasaunan kovassa pakkasessa.



Hävettää myöntää, mutta en saa koskaan nuotiota syttymään. Nyt se onnistui parin sytytyspalan avulla. Joulukalenterit sai kyytiä!


Pihasaunan vilpolassa oli sananmukaisesti viileää, mutta tunnelmallista.



Perinteeksi muodostuneet ristiseiska-mittelöt taisteltiin tänäkin vuonna - useana iltana, yömyöhään. Siskolla ei ollut ihan paras käsi.


Ava esittelee nöyränä mumman kutomaa joululahja-villapaitaa.


Velikin pääsi linnasta lomille. Eiku... Ne taitaakin olla lahja mummalta - tatuointihihat.


Kävimme tänään katsomassa lasten ilotulituksen. Siinä oli sopivasti pauketta meille.



Vedimme pitkästä aikaa kunnon ruokaöverit. Tacolaatikko teki varmasti aikamoiset selluliittipatit reisiini ja tukki muutaman verisuonen, mutta se oli sen arvoista. Nakit ja perunasalaatit sai jäädä tältä uudelta vuodelta.


Tinat odottaa vielä valamista. Luultavasti (ja toivottavasti) nukumme vuodenvaihteen yli. Toivotan kaikille onnekasta vuotta 2013!

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulu saa tulla

Kai se joulu tulee ilman hössöttämistäkin? Ihan varmasti tulee. Tämä joulunalunen on mennyt yllättävänkin stressittömästi. Osaltaan ehkä siksi, että töissä on ollut rauhallista ja on jäänyt enemmän aikaa omillekin ajatuksille. Siivoamiselle on jäänyt myös aikaa - toinen asia on sitten se, että olenko paljoa siivoillut. No en ole.


Toistaiseksi olen välttynyt myös tältä ruoka-hössötykseltä ja olen saanut käyttää kaikki voimavarani askarteluun, paketoimiseen, glögiin ja konvehteihin (valehtelematta olen syönyt pitkälti toistasataa yksilöä). Tulimme taas vanhempieni luo jouluksi, ja koska isäni on ammatiltaan kokki, saamme istua käytännössä valmiiseen pöytään. Uskon, että laatikko-show tulee tutuksi tulevaisuudessa. Nyt nautin tästä.



Koitin tänä vuonna tehdä ystäville kynttilöitä joulutervehdykseksi. Sulatin siis vanhoja kynttilänpäitä, eli suurta rahallista panostusta en tehnyt.




Miksi Suomessa ei vietetä kiitospäivää kuten jenkkilässä? Eikö loppuvuosi ole sitä aikaa, kun pitäisi pysähtyä miettimään, mistä onkaan kiitollinen. Kyllä, vatsalta löytyy pari makkaraa. Autoon pitäisi tehdä kallis huolto. Joskus juon pari lasia liikaa viiniä. Lapset ei todellakaan aina leiki sovussa. On töitä ja stressiä, kassajonoja. Ruoka palaa pohjaan. Oikeastaan mikään elämäni huolista ei ole oikea huoli.

Olen kiitollinen perheestäni, ennen kaikkea. Kaikki lapset on ihmeitä ja omat tietenkin niitä suurimpia. Uskomatonta, että me ollaan luotu maailmaan jotain noin hienoa! Miehestäni olen kiitollinen - parempaa isää ei oikeastaan voi kuvitella. Kiitollinen olen siitä, että olemme terveitä. Ja siitä, että meillä on varaa ruokaan, vaatteisiin ja satunnaisiin turhuuksiin. Olen kiitollinen monista uusista ystävistä, joita olen saanut tämän vuoden puolella. Olen kiitollinen vanhemmistani, jotka tukevat pyyteettömästi monin tavoin. Entä sisarukset? Kaksi isoveljeä ja pikkusisko - jokainen omia hienoja persooniaan. Life is good!




Huolia ja murheita, on niitäkin ollut. Suurimmat ovat varmasti edessä. Siihen asti yritän keskittyä asioihin, jotka on hyvin. Otetaan uusi vuosi vastaan kiitollisina, kun ei se maailmanloppukaan tullut.

Huomenna lämpiää maailman paras sauna. Rauhallista joulua!


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Tonttuarmeija ja ruma kuusi


Muovailin viime jouluna ensimmäiset tontut darvi-massasta. Äiti on vastaavia tehnyt lapsuudessamme ja parasta joulussa oli, kun sai kaivaa tontut ja järjestää ne suoraan riviin keittiön puolipanelin päälle. Saunassa tonttu oli ympäri vuoden - taitaa olla vieläkin.



Laskinpa tontut huvikseni. Nyt saldo on 83. Useimmat partanaamoista ei kestä kovin läheistä tarkastelua, mutta homma on todella terapeuttista. Pääasia on, että kahta samanlaista ei löydy.


Tässä uusimpia vasta kasvot puuteroituina.



Minulla oli ajatuksissa käydä varastamassa lähimetsästä joku pieni kuusi, sellainen lapsenmittainen. Mies ilmoittikin yllättäen, että oli käynyt kuusikaupoilla. Oli kuulemma kysynyt myyjältä että: "Mikä on teidän rumin kuusi? Otan sen!" En vielä tähän hetkeen mennessä ole ymmärtänyt, miksi näin. Mutta meillä on nyt siis ruma kuusi.

Parhaamme teimme koristelujen kanssa, mutta eihän tuota mikään tunnu pelastavan. Kaikki koristeet olivat tietenkin aluksi yhdessä oksassa, mutta äiti fiksaili lasten tekoset jälkeenpäin.




Reppanan oksat sojottaa miten sattuu. No, tuo sopii meille ihan hyvin, koska ei tämä elämä muutenkaan niin täydellistä ole. Hävetköön nurkassa... :)


Tein tänään viimeiset jouluostokset. Autuas olotila!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Synttäreitä ja makeita unia

Meillä on juhlittu urakalla. Järjestimme tyttöjen 3- ja 4-vuotis juhlat eilen, joka oli myös oma syntymäpäiväni. Olihan mukava kun sai samalla juhlistaa myös omaa vanhenemista.


Kokeilin tehdä cookie popseja. Maistui! Tein nämä Dominoista (350 g) ja vaniljarahkasta (200 g). Pyörittelin pallot jääkaappiin ja kuorrutin lopulta tummalla suklaalla. Muutama nopea jäähdytys-pyrähdys terassille siinä tarvittiin, mutta lopputulos oli ihan hyvä. Reseptejä on niin paljon, että en muista mistä tuon nappasin, mutta tällä yksi ohje.


Täytekakku oli sekin suklainen. Mmmm, meidän tyttöjen mieleen... Täytteenä oli mm. banaania, mascarponea ja raastettua suklaata. Kakku oli todella tuhtia, mutta ei liian makeaa. Tätä voi tehdä uudelleen! Ohje löytyy täältä.


Meillä oli tosi kiva päivä!

Aikaisemmin tällä viikolla... Olen pitkään miettinyt makuuhuoneen seinien maalaamista. Keväällä ajatuksissa oli vedensininen tai vähän murrettu turkoosi. Lopulta päädyin sitten seuraavaan:


Ostin myös itselleni synttärilahjaksi Marimekon frotee-lakanat. Ne on uskomattoman ihanat!

Seinä huutaa vielä tauluhyllyjä, mutta ne saa odottaa ensi vuoteen.



Valopallot on Thaimaan tuliaisia. Ihme kun sain ne ehjänä kotiin asti.


Sängynpääty-seinästä tuli siis kokonaan musta, mutta yhteen seinään maalasin paksuja raitoja. Siitä tuli juuri sellainen kuin visioin. Tosi jees!



Hyvää yötä!

perjantai 14. joulukuuta 2012

I'm in heaven!

Työkaveri kertoi, että Seinäjoelle on tullut Punnitse&Säästä -kauppa. Eilen sitten lähdin salamana sinne nuuhkimaan.. Oi ja voi, mitä ihanuuksia! Kokeilin nyt aluksi ottaa muutamia pähkinäsekoituksia, luomu polentaa, curry-riisiä, herkkumysliä ja tietenkin "lähiruokaa", eli goji-marjoja. Tänään kävin jo santsaamassa pähkinöitä ja sorruin tutustumaan myös karkkiosastoon. Nam!



Turkkilaista, herkkumysliä ja goji-marjoja. Edelleen: I'm in heaven!


Jos tuo aamupäivän välipala meni suhteellisen terveellisesti, niin olen tänään vastapainoksi nuollut vispilät aika monta kertaa. Huomenna siis tiedossa tyttöjen synttärit.

Parasta on, kun rakkain ystävä tulee vieraaksi. Tähän voisi vaikka laittaa sellasen sydämen.


Aurinkoista viikonvaihdetta!

tiistai 11. joulukuuta 2012

Piparkakkupönttö

Vuosia sitten kokeilin tehdä piparkakkutalon. Meni hermot heti, kun ensimmäinen ikkunanluukku paloi, joten se jäi siihen. Nyt päätin rohkaistua, kun Ava-kanavalla välähti jossain mainoskatkolla helpohkon näköinen "piparkakkutalo". Summissa tein kaavat, kuten tapaani kuuluu. Itse taikina on pakaste, koska idea syntyi yöllä, enkä tietenkään malttanut odottaa seuraavaan päivään.


Tässä Hilla todistaa tapahtumaa vielä, kun keittiö on siisti. Olisitte nähneet kyökin kolmen tunnin päästä tästä hetkestä. Yritän edelleen poistaa sitä kuvaa silmieni verkkokalvoilta, onnistumatta.


Tein Kinuskikissan ohjeen mukaan pikeeriä, mikä osoittautui ihan loistavaksi uudeksi tuttavuudeksi. Olisin halunnut pursottaa kuvioita seiniin ja jättää piparin selvästi näkyviin, mutta koska emme asu lähelläkään Strömsötä, pursotinpussi räjähti käsiin. Ei siinä auttanut kun levittää koko mönjä pöntön päälle. Sehän sitten kuivui niin, että tasaisuudesta ei ole tietoakaan. Pönttö näyttää siltä, että olisi ollut pari tuntia lumettajan vieressä, mutta näyttäköön.


Samaisella kisulla, kuten monella muullakin oli hieno pärekatto mantelilastuista. Viitaten aiempaan malttamattomuuteeni, en lähtenyt uutta mantelipussia hakemaan. Sitten löysin kaapista valkoisen marsipaanin, jossa oli päiväys 6/2012. Muotoilin siitä päreet. Yritin ensin väkertää niitä siihen sulatetulla sokerilla ja pikeerillä, mutta sitten ajattelin, että eihän tuota hökötystä kukaan hullu syö. Jatkoin Erikeeperillä. :)




Tekele on kaukana täydellisyydestä, mutta kai se on pääasia, että itse olen saavutukseeni tyytyväinen. Jes!



sunnuntai 9. joulukuuta 2012

So 80's!

Järjestettiin eilen naisten kesken kasaripikkujoulut, jossa kilisteltiin myös ystävän valmistumiselle. Päätettiin tehdä homma kunnolla joten meillä oli meikkaajat ja kampaajat. Kyllä siinä kimalletta ja kreppitukkaa riitti!




Kyllä meistä tuli vetävän näkösiä! Muutama katse taidettiin saada yössä.



Kyllä nauruhermoja koeteltiin. Oli ihan miellettömän hauska ilta! Enää kynnet muistuttaa eilisestä...