keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Piristyksiä

Sairastellessa tulee tietenkin kollattua nettikauppoja liian paljon, eikä ostoksilta voi väkisinkään välttyä. Polkka Jamilta kotiutui meille muutama piristys.


Julisteet Santsi ja Mehustin...


... keittiöpyyhe Kuppila...


... ja nätti kalenteri.


Sutasin viikonloppuna soirot liitutaulumaalia tuomaan vähän terää keittiöön.



Metallikorin otin (äidin luvalla) kotoa. Se on tainnut olla meillä kylpyhuoneessa lapsuudessa.


Zalandolta ostin jokin aika sitten viiksimaton.



Päivä ei ole onnistunut ilman muovailuvahaa.


Hyvää illan jatkoa!

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Purkkeja

Tuunasin muutaman lasipurkin hauskaksi, koska elämän ei pitäisi olla vakavaa. Maalasin kannet mustiksi ja liimasin niihin muovieläimiä jotka varastin lapsilta. Hups. Ison purkin ostin kaverilta Facebook-kirppikseltä ja maalasin siinä olevan tekstin piiloon liitutaulumaalilla. Olen nähnyt vastaavia jossain ennenkin, mutta kun törmäsin tähän, oli pakko tehdä itsekin.






Pari lakupurkkia päällystin ihanan paksulla paperilla, jonka ostin Thaimaasta.


Lasipurkit imivät sisäänsä kaikkea pikkusälää, jotka nyt löytää helpommin. Nämä saavat jäädä esille, mutta en vielä tiedä mihin. Ehkäpä miehen iloksi makuuhuoneeseen. Viimeisin lause sisälsi sarkasmia.

Sitten mulla on vielä yksi purkki. Sinne kilahtaa rahat tavaroista jotka myin kirpparilla. Ehkä muutama haja-kolikkokin silloin tällöin. Näillä ostan astioita, joten muun perheen talous ei heilu hamstraamiseni ansiosta.


Miellyttävää viikonlopun loppuhuipennusta!

perjantai 25. tammikuuta 2013

330 €:n torkkupeitto

Jos jotain hyvää pitää keksiä viikon sairaslomasta on se kai aika.

Viikon aikana olen mm.: Katsonut Nigellan kokkaavan kolme kertaa, Siken kokkaavan kerran ja tuomaroivan kaksi kertaa, Leilan leipovan nelisen kertaa. Supernanny ja Tuurit, Hulluna häämekkoihin. Sisustushaasteet ja Kodikkaasti vuokralla, Hurja remontti, Kakkuleipurit kilpasilla ja Jutan dieetti. Huh ja huh. Mä haluan ulos.

Sohvan nurkassa olen samalla jatkanut virkkausurakkaani, torkkupeittoa. Yli puolet valmistui näiden sairaspäivien aikana. Luulen, että virkkauksen ansiosta pysyin edes jonkin verran selväjärkisenä. Siksak-kuviota oli mukava virkata, enkä ollut ennemmin kokeillut sitä. Olen enemmän kuin tyytyväinen!


Toissapäivänä ei varpaat vielä ihan peittyneet.

Virkkasin Seitsemän veljestä -langasta, koska se on itselleni tutuin. Jossain vaiheessa ajattelin tehdä peitosta riemukirjavan, mutta en pääse irti rakkaudestani mustavalkoisuuteen. Josko virkkaisi pienemmän peiton lapsille värikkäänä.



Ohjeita on tietenkin pilvin pimein. Omani nappasin täältä.

Virkkaa 226 löyhää kjs (sis. 3 kjs kääntymiseen) 
1. krs: 1 p 4. kjs:aan koukusta laskien, 1 p jokaiseen 10 seuraavaan kjs:aan, *jätä 4 kjs väliin, 1 p jokaiseen 12 seuraavaan kjs:aan, 3 kjs, 1 p jokaiseen 12 seuraavaan kjs:aan*, toista *-* yht. 7 kertaa, jätä 4 kjs väliin, 1 p jokaiseen 12 viimeiseen kjs:aan = 192 p.
2. krs: 3 kjs, 1 p ensimmäiseen p:seen, 2 p seuraavaan p:seen, 1 p jokaiseen 8 seuraavaan p:seen, *jätä 4 p väliin, 1 p jokaiseen 10 seuraavaan p:seen, 2 p kjs-kaareen, 3 kjs, 2 p samaan kjs-kaareen, 1 p jokaiseen 10 seuraavaan p:seen*, toista *-* yht. 7 kertaa, jätä 4 p väliin, virkkaa lopuksi 1 p jokaiseen 8 seuraavaan p:seen ja 2 p kumpaankin 2 viimeiseen p:seen = 192 p.
Toista 2. krs:ta kunnes peitto on mielestäsi sopivan kokoinen. 



Ja mistä hinta peitolle? Siinä on 74 riviä ja yhden virkkaamiseen kului (keskeytyksettä) 20 minuuttia. Reunojen siistimiseen ja päättelyyn tunti. Lankamenekki oli 5,5 kerää. Jos tuntipalkka olisi 12 €, tulisi peitosta n. 330 €:n arvoinen. Onneksi tässä ei ole leipä kiinni.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Terveisiä sairastuvalta

Tämä on aivan ihmeellisen sitkeä tauti, koska yskä ja nuha jatkuu edelleen ja ääni on vieläkin kuin Paula Koivuniemellä äänenmurroksessa. Viime päivät ovat siis menneet pääasiassa sohvan pohjalla.

Mikään ei ole niin helppoa ja hyvää kuin kalakeitto. Sillä olen lääkinnyt itseäni pari päivää. Toimii niin äidille kuin tyttärellekin.


Onnea on unelmatortun jämät.



Mies lähti käymään Pepin kanssa neuvolassa ja asioilla. Jatkettiin normaalia sohvalla lojumista nuoremman kanssa. Sitten alkoi kolotus, sokerihampaan nimittäin. Juu, hieman on tämä sokerilakkoilu mennyt överiksi. Mietin, että mikä herkku olisi helpoin tehdä... Sitten muistin joululahjaksi saamamme cookie-ainespaketin miehen veljen perheeltä (kiitos vaan Piia ja kumppanit!). Se oli täydellinen tähän hetkeen. Lisäsin vain voin ja munat sekä sekoitin taikinan, Hilla teki loput.




Olen itsekin tehnyt näitä sekoituksia lahjaksi ja niitä on kyllä mukavia saadakin. Nämä yksilöt olivat kyllä uskomattoman hyviä!




Päivän piristys: näin Anttilan kuvastossa nämä karvatennarit ja mies kävi ne minulle hakemassa. Love them! Love him!


Ärsyttävän ihana keli ulkona! Raivostuttavaa joutua katsomaan sitä sisältä.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Kotipäivä

Heräsin vielä tänä aamuna tyhjään kotiin. Nenä tukossa, kurkku jomottavana. Suusta pääsee vain epämääräisiä ulvahduksia joita ei hyvällä tahdollakaan tunnista puheeksi. Armoton droppaaminen alkoi: huomiseksi on tultava kuntoon!



Tiedossa on hikoilua ensin jumpan ja saunan avulla, myöhemmin tanssilattialla. Meillä on pöytävaraus Juurella-ravintolaan, jonka kokki voitti juuri eilen ravintola-alan arvostetuimman Pro-palkinnon. Aikaisempia voittajia ovat mm. Jyrki Sukula ja Hans Välimäki. Absurdia tästä tekee se, että menen sinne huomenna käytännössä ilman makuaistia.

Postilaatikosta löytyi onneksi aamulla hieman piristystä tukkoiseen päivääni. Kolme paitaa meille tytöille facebook-kirpparilta. Äidille punaista, Pepille piristävää mustaa ja harmaata.


Sain perheen vihdoin kotiin. Olihan ikävä! Nyt ollaan oleiltu sohvalla, virkattu ja tehty palapelejä, herkuteltu pannarilla ja rahkalla.

Poronsarvetkin odottaa jo huomista... Hyvää viikonloppua!



tiistai 15. tammikuuta 2013

Leffaa ja leipää

Hyvää iltaa! Talo on tyhjä koiraa myöden. Päätin jo viikko sitten, että jonain iltana lösähdän sohvalle katsomaan leffan ihan yksin, ilman keskeytyksiä. Tänään on se ilta. Pian eetteriin pärähtää ikisuosikki Amélie.  En ole katsonut sitä moneen vuoteen, joten nyt taitaa olla aika. En ole kovin suuri ranskan kielen fani, mutta tässä ei muu kieli toimisikaan. Ja se musiikki!


Asiaan kuuluvat eväät on tietenkin tärkeimmät. Koska olen vältellyt makeita herkkuja, pitää kroppa saada tyydytettyä suolaisilla.

Toast Skagen

Ruisleipää

1 dl smetanaa
1 dl majoneesia
2 keitettyä kananmunaa
1 pieni punasipuli
180 g katkarapuja
n. 0,5 dl silputtua tilliä
1 tl suolaa
Pieni loraus sitruunamehua
Valkopippuria

Valuta ravut siivilässä. Pilko sipuli mahdollisimman pieneksi. Sekoita kaikki aineet keskenään. Anna maustua jääkaapissa muutama tunti.

Sivele ruisleivät kevyesti voilla ja nostele päälle reilusti täytettä. Syö.

Oikeasti leipä pitäisi olla saaristolaisleipää ja täytteeseen tulisi lisäksi mätiä. Mutta koska loput saaristolaisleivästä jäisi syömättä, eikä mäti tee minuun vaikutusta, jätin ne pois. Suurin työ Toast Skageneissa on mielestäni se, että malttaa odottaa täytteen maustumista. Tänään jaksoin odottaa reilun tunnin.

Lopuksi haluan vielä esitellä maailman parhaat housut. Ne muistuttaa vanhoja kunnon salihousuja ja niissä on ihana paksu resori vyötäröllä. Rennompia saa hakea. Ihan parhaat Thaimaan tuliaiset!


Rentouttavaa iltaa mulle ja sulle!

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Luistelua

Kävimme tänään kokeilemassa ensimmäistä kertaa luistelua tyttöjen kanssa. Molemmilla oli pari kokoa liian isot luistimet ja nilkat kuin vahaa. Oli odotettavissa että vanhempi säikähtää liukkautta aluksi, ja niin kävikin, mutta otin lunkisti ja vein nuoremman ensin jäälle nojailemaan potkukelkkaan. Hillahan lähti siitä kuin hauki rannasta. Hörötettiin kaatumisille, ja siten saatiin positiivinen fiilis pysymään.






Itse kävin lapsena usein luistelemassa ja vuoden kohokohta oli tietenkin rusettiluistelut. Ai että kun aina jännitti, kenet sai parikseen!

Syötiin kunnon voimalounas - kanaa, bulguria ja salaattia. Sillä jaksoi taistella Bodycombatin.


Kesällä perustettiin Seinäjoelle Roller Derby -joukkue ja itsekin aloitin pikkuhiljaa treenaamisen. Eilen olin pitkästä aikaa treeneissä joulutauon jälkeen... Oi ja voi kun se on hauskaa! Roller Derby on laji joka on kaukana mistään itselle tutusta, ja joka on samaan aikaa todella fyysinen ja taktinen. Säännöt on pitkät ja monimutkaiset ja ne löytyy ainoastaan englanniksi. Haastetta löytyy, mutta siksi se kiinnostaakin.

Seuraavassa muutama kuva syksyltä. Hieno tiimi meillä!




Ensimmäiset sisätreenit ja letkaharjoitus.



Ennen lopullisia nettisivuja meitä voi kannustaa Facebookissa.

Hyvää illan jatkoa!

torstai 10. tammikuuta 2013

Jotain uutta

Pyysin pari päivää sitten mieheltä salaa siskoani vahtimaan lapsia, ja kävimme katsomassa Juoppohullun päiväkirjan. Nojaa, kyllä se naurattikin, mutta ei tehnyt suurta vaikutusta. Erilainen se oli, joten pisteet siitä. En ole lukenut ainuttakaan kyseiseen kirjasarjaan kuuluvaa opusta enkä voi sietää itse Juha Vuorista, joten lähtökodat olivat kohdallaan. Krista Kosonen pelasti koko setin.

Huomioita illan varrelta:

Kun pylly lysähti penkkiin, iski paniikki: villasukat jäi eteiseen! Mies myhäili onnellisena omissaan (tarjosi niitä kyllä minulle, mutta olin herrasnainen ja annoin hänen pitää sukkansa). Kylmä tuli.

Äänet oli tosi kovalla. Piti pitää käsiä välillä korvilla.

Paluumatkalla odotin vain, että pääsen kotiin virkkaamaan.

Mies keitti kahvit iltayhdeksältä.

Taidetaan tulla vanhoiksi.

Tänään on Hillan virallinen syntymäpäivä. Onnittelin neitiä tietenkin, lauloin ja kerroin että ollaan juhlittu jo silloin aiemmin. Hilla oli tyytyväinen. Peppi sitten pamautti, ja kysyi Hillalta: "Haluatko sä Hilla minkälaista kakkua? Suklaakakkuako?" Itku siinä olisi tullut ilman kakkua, joten ei auttanut muuta kuin alkaa leipomaan. Työnjako oli selvä: Hilla mittaa sokerit, Peppi jauhot ja äiti munat.



Mitä sitä säästelemään. Loppusilaus on tärkein!


Eilen hain postista Elloksen paketin. Ihastuin noihin värikkäisiin tyynynpäällisiin ja torkkupeittoon.




Nuo on ihan järjettömän ihanat!


Tonttusavotan sivutuotteena valmistui nämä härpäkkeet. Niistä piti tulla kuusenkoristeita ja laitoin ne keittiön lamppuun kuivumaan maalauksen jälkeen. Ne oli siinä aika hauskat, joten saivat jäädä keikkumaan.


Mikä ihmeen tyyny-villitys mulla onkaan. Makkaariinkin hain uusia pari viikkoa sitten. Jyskistä. Joskus sieltäkin jotain kivaa.


Ostin kirpparilta viime kesänä eurolla lehtitelineen. Näitä rautalanka-telineitä ja -koreja onkin ilmestynyt meille moneen paikkaan. Tämän naulasin yöpöytäni viereen. Siinä säilyy hyvin kirjat ja kaukosäädinkin.


Ystävältä joululahjaksi saamani kirja viihdyttää suljettunakin. Loistavaa huumoria vanhemmille!


Veli kirjoittaa runoja - on kirjoittanut useamman kirjallisen. Tämän runon hän postitti minulle lähes vuosikymmenen sitten. Kehystettynä se tulee luettua päivittäin.



Iloa loppuviikkoonne!