Mikään ei ole niin helppoa ja hyvää kuin kalakeitto. Sillä olen lääkinnyt itseäni pari päivää. Toimii niin äidille kuin tyttärellekin.
Mies lähti käymään Pepin kanssa neuvolassa ja asioilla. Jatkettiin normaalia sohvalla lojumista nuoremman kanssa. Sitten alkoi kolotus, sokerihampaan nimittäin. Juu, hieman on tämä sokerilakkoilu mennyt överiksi. Mietin, että mikä herkku olisi helpoin tehdä... Sitten muistin joululahjaksi saamamme cookie-ainespaketin miehen veljen perheeltä (kiitos vaan Piia ja kumppanit!). Se oli täydellinen tähän hetkeen. Lisäsin vain voin ja munat sekä sekoitin taikinan, Hilla teki loput.
Olen itsekin tehnyt näitä sekoituksia lahjaksi ja niitä on kyllä mukavia saadakin. Nämä yksilöt olivat kyllä uskomattoman hyviä!
Päivän piristys: näin Anttilan kuvastossa nämä karvatennarit ja mies kävi ne minulle hakemassa. Love them! Love him!
Ärsyttävän ihana keli ulkona! Raivostuttavaa joutua katsomaan sitä sisältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti